S
uomalaista yhteiskuntaa väännetään voimalla uuteen asentoon. Viranhaltijat, luottamushenkilöt ja yritysmaailma tekevät kaikki työtä elinvoiman vahvistamiseksi, vaikka tulevaisuus on epävarma. Johtamista haastavat massiiviset reformit sote- ja maakuntauudistus edellä. Myös koulutukseen, varhaiskasvatukseen, elinkeinopolitiikkaan ja ympäristöön liittyvät uudistukset vaikuttavat päättäjien arkeen.Kuntalehden yli satavuotisessa historiassa tämä ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellinen vaihe. Vain muutos on pysyvää – ja sote. Viime numerossa kerroimme Pepper-robotin työstä hyvinvointikeskuksessa ja siitä, kuinka kuntasektori tarvitsee robotisaatiosuunnitelman sekä tiiviimpää yritysyhteistyötä. 100 vuotta sitten Kuntalehdessä kirjoitettiin, kuinka sisällissodassa kärsineiden hädän lievittämiseksi kaupunkien on täytynyt lähteä laajamittaiseen avustustoiminaan, mikä on lisännyt köyhäinhoitomenoja tavattomasti.
“KUNTALEHTI KIRITTÄÄ HALLITUSTA SOPIVISSA KOHDISSA.”
Hyviä päätöksiä syntyy vain tiedolla johtamisella. Oikean ja riippumattoman faktatiedon saaminen vaatii tänä päivänä poikkeuksellista keskittymistä sekä aikaa ja kykyä poimia sisältötulvasta olennainen. Uudistusten monimutkaisuus ja sekavuus pistävät kokeneetkin journalistit koville. Selkeä ja paikkansa pitävä sisältö edellyttää laaja-alaista ymmärrystä, vahvaa yleissivistystä ja kunta-alalla sellaista erikoisosaamista, jota toimituksissa on yhä vähemmän.”Kuntalehti on ainoa media, joka seuraa sote- ja maakuntauudistusta neutraalisti ja säännöllisesti”, sanoi eräs poliitikko taannoin. Ministeri puolestaan tokaisi, että ”Kuntalehti kirittää hallitusta sopivissa kohdissa”. Meille toimitukselle tärkein palaute tulee kuitenkin lukijoiltamme kentältä: ”Kuntalehti on monipuolinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Meitä on paljon eri puolella Suomea hyvin erilaisissa haastavissa tehtävissä ja jokainen vuosi on erilainen. Kuntalehti on tukenut ammattitaitoa ja tehnyt päätöksentekoa ymmärrettävämmäksi.”
Mainos